VALOON JA TUULEEN

Harjoitustöitä maalauskurssilta.

Klik ja kuva suurenee. Maalasin systerin ottamasta valokuvasta.

Älä pakota minua sanomaan rakkauttani liian aikaisin. Silloin alkavat tähdet nousta ennen iltaa, ja ilta piirtää lohdutonta rataansa ohi vaaleiden päivien. Älä pakota minua kauniiden sanojesi eteen lohduttavana ja kauniina, sillä minun on aika löytää itse kauneuteni, sen mikä ei koskaan kenellekään toiselle tule kuulumaan. Älä pakota minua kuulumaan sinulle, sillä elän vain itselleni. Älä pakota minua rakastamaan, sillä rakkautta voin katsoa silmiin vain jos olen rakastanut, mutta itseäni en voi katsoa järven pinnasta, jos olen sanonut tunteeni ohitse oman totuuteni.

“Liimattuja muovitaskuja, teipattuja ikkunoita ja ommeltuja kalvoja – niistä on tämä skräppäyshaaste tehty. Tee työhön koriste, jonka sisältö elää ravistettaessa! Käytä hileitä, konfetteja tai vaikka itse tekemiäsi koristeita. Kirjaimia, kukkia, helmiä, mitä tahansa mikä mahtuu tekemääsi taskuun tai ikkunaan.”

Muita koristeita täällä.

Näissä on jotain hauskaa ja hellyyttävää. Lohduttomankin näköisiä. Tuossa ensimmäisen kuvan kolossa, kukahan siellä asuu…

Eilen aurinko nousi täällä ensimmäisen kerran aikoihin. Tänään kuvasin Kaunispäältä ennen ja jälkeen lohikeiton. Täällä on pakkasta ja sinistä. Tässä kuvia Kaunispäältä pohjoiseen ja etelään.

Inspiroidu -blogi haastoi tekemään unesta leiskan. Lisää unosia täällä. Klik-klik, ja kuva suurenee.

Vesi on sadunsininen. Merenneidon viitta meren kuohun valkoinen. Vesi on sininen, tumma vesi läikehtii. Unessa lentää pilviverhoja kauemmaksi. Lähemmän jää vain kun valvoo.

Kirjojen arvonta on suoritettu.  Runokirjani voitti yksi sähköpostin kautta osallistunut, ja Meeku ja Pia voittivat molemmat kirjaset. Arvoin näin, koska siten jokaisella oli parempi mahdollisuus voittaa ainakin yksi kirja. Arvonnassa oli mukana neljä osallistujaa. Onnea voittajille!

Raila

Hiivin hiljaa ympärilläsi. Utelen kevään uutiset. Hieron käsiäni, joita mustat nahkahanskat suojaavat, polviini. Lensin kolme kilometriä kunnes putosin sinun uniisi. Ole hiljaa tämä hetki, ja minä en vierasta tuttujakaan taloja. Ole minun takanani, käännyn ympäri ja sanon: Oletko nähnyt ensi kevään linnut?

Walking In The Air

On allain avaruus ja tähtipolku kauas vie.
On toinen maailma, on hämäräinen tie.
On tähtiaika uus ja taivaansini määränpää,
kun pilven portaisiin vain kevyt jälki jää.
Niin kovin kaukainen on pieni kylä päällä maan,
sen tiet ja talot, puut, on lumipuvussaan.
Joku jää katsomaan kuka lentää noin.
itsekin hämmästyn kun lentää voin.
On jäätä avaruus ja selkääni mä siivet sain.
On kuu niin sininen mun lentomatkallain.
Kuutamoon liukenee portaat pilvien.
Liukenen itsekin ja leijailen.
On aikaa avaruus ja tuhat vuotta hetkinen.
On tähdet kotimaa ja mä saan nähdä sen.

Suom. Tarleena Sammalkorpi