16 VUODEN IÄSSÄ (salaisia otteita päiväkirjasta)

Jos sydämet ovat samalla korkeudella, ne luultavasti ovat ylösalaisin.

(Nykyajan tulkintani: niinpä, jos kohtaa toisen samalla sydämen tasolla tai ajatuksen aaltopituudella, voi hyvillä mielin heittää ilosta volttia. Jos tuota aikaa mietin, olen luultavasti tarkoittanut, että silti jompikumpi sydämistä on toiseen nähden väärinpäin. Tai miten vain asian näkee.)

Löysin samalta sivulta päiväkirjastani tämän runon, jonka kirjoittajaa en ollut merkinnyt muistiin. Nettihaku auttoi. Pidän tästä runosta. Edelleen.

”Rakkaani, älä kysy minulta nimeäni, älä kysy minulta vuosia, kaupunkeja, mitä minä olen tehnyt. Kokeile mitä minä kykenen tuntemaan, ja tiedät minusta kaiken, vereni pisarat.”

Tommy Tabermann

 

Kategoria(t): Aiheeton. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 Responses to 16 VUODEN IÄSSÄ (salaisia otteita päiväkirjasta)

  1. isopeikko sanoo:

    Piänenä elämä on kovin dramaattista ja näyttää erilaiselta kuin isona. Joskus on surullista kasvaa isoksi, mutta se taitaa olla ainoa vaihtoehto, jos haluaa säilyä hengissä. Onneksi voi olla sisältä piäni 🙂

    • Raila sanoo:

      isopeikko: Aina voi olla sisältä pieni. Surullisinta on se, jos on pieni ulkoa ja sisältä iso tai kokonaan iso. Mihin sitten luovuus mahtuisi?

  2. Uuna sanoo:

    Jos vain toinen on ylösalaisin, niin sydämet pääsevät hyvin lähelle toisiaan.

    Vanhoja päiväkirjoja on mielenkiintoista lukea. Aivan kuin joku toinen olisi ne kirjoittanut. Miltähän tuntuu sitten aikanaan keinutuolissa?

  3. irma sanoo:

    Mielenkiintoista palata nuoruuteen ja analysoida.

Kommentointi on suljettu.