(Toinen pitää yöstä, toinen on aamuihmisiä)

– Huomenta. Tiedätkö mikä on parasta tässä meidän jutussa?

– Hmmm… Olemme molemmat samalla alalla?

– No, ei. Olen aina vannonut, etten ala tehdä työtä puolisoni kanssa samassa paikassa.

– Ai, olet vai? Mehän teemme työtä samassa paikassa, kotona molemmat.

– No, tarkoitin jotain yritystä.

– Höh, tämähän se on varsinainen perheyritys.

– Älä heittäydy nokkelaksi… No, tiedätkö mikä se paras juttu on?

– No, kerro nyt kun aloitit.

– Me voidaan jakaa työvuorot, minä kirjoitan päivällä ja sinä yöllä.

– No, tuoko se oli?

– Niin.

– Siis sinusta parasta on se kun kirjoitamme eri aikaan. Minua ei saa häiritä kirjoittaessa, eikä sinuakaan.

– Niin no, ajattele nyt. Moni luulee, että kirjailijan työ on tulvillaan boheemia elämää, punaviiniä ja omituisia ihmisiä. Yövalvomisia ja vaikka mitä outouksia.  Jotkut ovat jopa kuulleet kirjoittajien kirjoittavan alasti.

– Mutta, kun emme saa häiritä toisiamme kirjoittaessa, miten me voidaan yleensä puhua mistään meidän parisuhteesta? Emme näe koskaan.

–  Ei me voidakaan. Siksihän me niin hyviä toimivien avioliittoneuvojen opaskirjojen kirjoittajia olemmekin.

-No, niinpä. Mistäs muualta kirjoittaja hankkisi materiaalin kirjoihinsa kuin omasta elämästään.