Archive | 03/09/2010

SURUVAIPPA

Kiviset kirjaimet
hakatut kuolleen kaupungin katuihin,
joiden ylitse puhaltaa tuuli,
ajan hiekka pyörteenä
kaupunki, johon ei voi palata ilman
että eksyy

tummat hiukset metsän taskussa,
syksy leikkaa juurineen irti ja ripottelee lehtien päälle,
suruvaippa lensi ja
levitti samettinsa iltojen vaatteeksi
tumman pehmeän kuoleman

illan pitkä rakas siemaus