Archive | 02/03/2014

SURU JA ONNI

Jokainen, joka on onnellinen, hänen ei tarvitse loukata itseään tai läheisiään. On surullista, kuinka me ihmiset onneamme etsiessämme tulemme loukanneeksi rakkaita ja läheisiä. Jos voisimme uskoa siihen, että paremmat ajat tulevat ennemmin tai myöhemmin, ja kyynärpäätaktiikalla elämässä ei pääse kuin surujen laaksoon. Jokainen meistä haluaa olla rakastettu sellaisena kuin olemme, olla huomioitu tarpeineen ja omine ajatuksineen elämästä.  Jokaista ihmistä ei voi rakastaa. Mutta jokaista ihmistä voi kunnioittaa, ja kunnioituksen tulisi lähteä hyvin läheltä, meistä itsestämme. Kun on rehellinen tunteilleen ja myöntää omat tunteensa ja tarpeensa, on jo lähempänä sellaista elämää, jota haluaa viettää.

Elämä on lahja. On meidän oma valintamme kuinka sen käytämme. Lapsilla ei ole niin laajaa mahdollisuutta valita kuten aikuisilla on. Luottaessamme omiin kykyihimme ja kun opettelemme tuntemaan itseämme, tiedämme aiempaa paremmin mihin olemme menossa ja mitä toivomme elämältä. Opimme ennen kaikkea sen, mikä sopii kenellekin. Jokin avattu ovi voi olla minulle virhe, ja toinen haluaisi nimenomaan seistä tuon oven lähellä.

Elämä on juhlallinen tapa viettää aikaa!

Tahdon elää