ASTUA

Astun lempeään iltaan
hiljaa ja piilotan  odotetut hetket
toisilta. Astun katuja pitkin, joita ennenkin
kuljin, joita nimesin omien maailmojeni kartoissa
keltaisiksi lehdiksi ja vihreäksi vajaksi.

Olin niin tummaan usvaan sekoitettu
vaiennut on laulujen tuttu melankolia
osaisinpa piirtää sinut nyt.

Ja tietäisin paljon.