KATSE

En voi katsoa ja hengittää.
Siirrän katsettani
näen mustassa ilmassa pyöreitä
palloja. Yritän hengittää.
Jokainen pallo on sekunti,
jonka hengitän.

Lopulta valkoiset pallot,
sillä valkoisia ne olivat,
kasvavat toivoksi,
sanoiksi, odotukseksi
ja lupaukseksi,
ja ne kestävät.

Musta on kaiken valkoisen takana.