KYLMÄ

Minua palelee
kun astun ovestani katsomaan pihaa.
Pue minulle lämmittävät sanat,
ne saavat ihoni hohtamaan.

Olen katsonut kuukausia samaa talvea,
ja minä en muista mikä vajottaa,
mikä saa pysymään sanojen pinnalla,
jotka lämmittävät minua,
ja saavat ihoni hohtamaan.

Nauran ja katsot minuun kuin
haluaisit rakastaa koko ajan,
ja minä sanon, että olen nähnyt
ja kuullut sinut, rakas.

 

Kategoria(t): Aiheeton. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 Responses to KYLMÄ

  1. irma sanoo:

    ..ja kylmyys katoaa..

Kommentointi on suljettu.