METSÄ

Metsä kasvaa puita tai toisin,
tuuli riepottelee siemenet kauas,
ne virtaavat läpi päivien, avaavat sisimpänsä
metsän maailmaan puita harvaan,
puita tiheään.

Virtaavat metsässä tasaisena,
ja kuitenkin niin hajallaan,
yhdestä puusta ei tule metsää,
metsä ei katoa kun kaataa yhden puun.

Ja kun puu kasvaa maisema muuttuu,
kun puu kaadetaan maisema muuttuu.

 Silti metsässä osaa kulkea.

Kategoria(t): Aiheeton. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

4 Responses to METSÄ

  1. kaari3 sanoo:

    Pidin tasta metsa runosta. Jotenkin suomalaisuuten syvasti
    liityva tunnelma.
    xoxo,i

    • Railaterttu sanoo:

      kaari3: Suomi ja metsä, vaikka puita ympäriltä kaatuu, sisu.

  2. Uuna sanoo:

    Tämä runo on hyvä kokonaisuus. Mielenkiintoinen ja ihmisen ajatuksiin sopiva. Hieno!

    • Railaterttu sanoo:

      Uuna: Hectorkin laulaa: olen metsä metsässä nyt, ja näen mihin vajosin…

Kommentointi on suljettu.