Tämä viidentoista vuoden ajalta tuttu sanonta saa iloisen mielen virtaamaan. Se poistaa surut ja murheet siitä, kuinka elämänsä voisi tehdä paremmaksi suruista ja murheista huolimatta. Kaikki on niin tutun turvallista tietäessään että mitään ei ole millekään tehtävissä. Kahden murheen poistuessa takaovesta, tulee kaksi lisää, mutta ei taatusti ole mitään uutta auringon alla, joten samat murheet pyörivät kuin kulunut vinyyli lautasella neulan rahistessa aina vain lujemmin, ja levyn kuluessa aina vain enemmän.
Uutta levyä on turha laittaa soimaan, kun yleisön kaiku kuuluttaa: älä nyt sitä mieti ja laivojakin kaatuu. Ja ei sun tarvi siitä murhettua. Kaikki on niin tutun turvallista.
Tämän juhlapuheen myötä haluan nostaa suruliputuksen näille viidelletoista vuodelle. Tämän juhlapuheen myötä murheet uudistuvat, ja koko elämä herää eloon. Vakio on se, että voit muuttaa omaa elämääsi, vain toisten tapaan elää ei ole lupa koskea. Mutta ihmetellä aina voi.
Aika helpotus, luulee tää 🙂 itse itsestään vastaten
isopeikko: Totta, tuo oli helpotus. Itse itsestään vastaten?!;-)