KARTTA

On kevyitä paikkoja, teitä
ne ovat helppoja kiivetä
lentää

ja aurinko kiiruhtaa taivaanreunan yli
ja on pieniä enkeleitä, heijastumia

sellaisia ne ovat,
jaksavat hymyillä kauan
ja tiet ovat laskeutuneet
sinun ihollesi
kosketat, sanoit

ja hiljaa kuului kuiskaus
jossain on uusi maailma,
kartta sinusta sinuun
tai jopa meihin

This entry was posted on 21.1.2016, in Aiheeton.

VIERAS MUSIIKKI

uskallan katsoa kasvojasi
vasten aurinkoa
jossain soi
vieras musiikki
tämä on jotain
johon on kaunis pysähtyä.

This entry was posted on 12.1.2016, in Aiheeton.

NÄHDÄ

keittiössä kaksi kahvikuppia
sangat vastakkain
kuin halaisivat toisiaan
ja miten tänään onkin

että näen halauksia siellä täällä

This entry was posted on 30.4.2015, in Aiheeton.

LIIKAA

Liikaa sanoja
ajatuksia
sellaisia jotka peittävät
viiltävät lähtevät liian pian
olen yksin sanoitta vailla
huudan ja tiedän

ei vastausta voi saada kun virta vihmoo
myrsky pelkää
ja sade kastelee ryöpyten

kunnes vihreä on seinä
johon nojata hyllyjä
täynnä joihin ripustaa
vaatteet kuivumaan

enää ei sada
tuulee hieman

LÄHTÖ

Kuinka joskus voi revetä joki kahteen osaan, toinen kotiinpaluuksi, toinen kertomukseksi tulevasta, matkaksi, joka on vain tehtävä. Matkaksi joka loppuu, kun uusi saapuu, ja jälleen elämän kiertokulku näyttää kuunvalkeat kasvot, runojen revityt juuret ja auringon, joka himmeästi pilven takaa yrittää kertoa jotain. Mille matkalle lähden nyt?

PELKO

En minä yötä pelkää, enää
en niitä unia jotka raastoivat minut,
pelosta hajoavana ja läsnäolostasi kipeänä,
läpi punaisten aamujen,
jolloin halusin kertoa tyynylle sanat, ne tuhannesti itketyt.
En minä unia kaihda,
niiltä suojaudun valvomalla.
Vaan vihaan valon lupausta joka vuosi,
haluan nähdä kirkkaasti, ja silti raastaa pimeydet esiin,
huutaa pimeydelle kauanko jaksat olla piilossa,
ja huutaa valolle, etkö kerrankin voisi kertoa totuutta,
silloin rakastaisin harmaata ikävää ja tavallista,
eikä se olisi rakkautta, minun rakkauteeni kuuluvat valo, tuhannet tähdet pimeässä.
Olisiko helpompi olla mustan taivaan alla,
kuin ainaisessa kirkkaassa valossa,
joka peittää kaiken, että totuutta en koskaan osaa.

LISTA

Kun rakastut, muista ostaa puurohiutaleita kaappiisi.
Kun petyt, muista suklaa ja vaahtokarkit. Tai jopa lasillinen hyvää viiniä.
Kun olet vihainen, älä unohda halkoja.
Kun olet yksinäinen, soita monta kertaa peräkkäin suosikkikappaleesi.
Kun olet väsynyt, muista oma tyynysi.
Kun tunnet olosi hylätyksi, muista puhelin.

Kun olet joka päivä, myös elät.

JOULUN AIKA

Saapuu joulu suloinen,
meille kaunis, sointuinen.
Värittää valkeaksi maan,
antaa tähtösten tehdä taikojaan.

Lasten joulu kertoo sen,
missä, milloin on rauha ihmisten.
Valoa kynttilät hohtavat,
silloin ystävät, rakkaat kohtaavat.

Hyvää ja Kaunista Joulua!

– raila –

Hyvää Joulua!

This entry was posted on 23.12.2014, in Aiheeton.

60 SANAA

Minä jaksan hitaat sekunnit, ajan rajalle varoen liukkautta, mutta en halua kääntyä rajan ylitse. Sinä nauroit, kun kerroin rajojeni hajoavan. En toivonut enempää, sillä voin uskaltaa vain sen, joka hetkessä pysähtyy vierelleni. Olet niin iso, hymysikin. Onhan selvää, että kestän rajani vuoksesi. Hän oli hymytön, ei kuten sinä, joka valaisit hiljaiset nurkat ystävällisesti. Sinä lakaiset nurkat hiljaisiksi, turvallisiksi. Sinä, unessani.

*******************************************’

Tämä teksti on syntynyt kirjoituskuukausi marraskuun aikana. Joka päivä jotain kirjoitettava(a). Valitsin kaksi sanaa päivässä, ja sepäs olikin sangen mielenkiintoista. Prosessiin täytyi panostaa ja opin, kuinka vaikeaa on kirjoittaa vain kaksi sanaa. Tässä kaikki 60 sanaa. Alussa en tiennyt loppua ja keskellä kaikki alkuineen oli kadoksissa. Kivaa oli, kiitos siitä. Ja nyt toisten projektien pariin.

KUUNNELLA

Tänään kuuntelin elämää,
jota eli joku toinen.
Tuttuja taukoja siinä,
hiljaisuus laskeutui sanojen väliin.
Ihmisyys on kipua tutumpaa,
paljaita laikkuja iholla.

Kerroit lopusta jota et halua aloittaa
ymmärsimme olla hiljaa niiden sanojen kanssa,
jotka ovat lopullisia, kulkemisen päättäneitä.