kuin silloin varoittivat:
vuosien myötä
levottomuus tasoittuu,
iltaan laskeutuu rauha.
Onnea vuodelle 2011!
Ilman sinua
en nyt olisi tässä.
Lukitun oven
avasit maahan, jota
en uskonut todeksi.
(Tekstit Anna-Mari Kaskinen: Sinisen hetken aikaan ajattelen sinua)
Minulta kysyttiin kerran minkä tähden kirjoitan. Tämä ei ollut sellaisen ihmisen kysymys, joka ei kirjoita, eikä ymmärrä kirjallisuutta. Tämän kysymyksen teki yksi kirjoittava ystäväni. Ymmärsin hänen sen haluavan tietää. Eikä minulla ollut seuraavaa todempaa vastausta: Kirjoitan luodakseni maailmaan jotain kaunista. Jos askartelen haluan maailmaan jotain kaunista. Kun kirjoitan haluan elämääni jotain kaunista.
Se riittäköön vastaukseksi Valolle ja Tuulelle.
Minä rakastan tätä runoteosta! Ajatelkaa vaikka seuraavia runoja:
ALASTOMUUS
Alastomana, aseettomana, kaiken melun keskellä
hän kuuli hiljaisuuden nousevan sisällään.
Hän näki rauhallisen muurahaisen
ryömimässä vääntyneillä jaloillaan pitkin seinää,
kuin suurennetun ja suuripäisen.
Se oli päässyt jo pitkälle matkalla ei minnekään.
Silloin hän muisti pienen pumpulilla lastatun veneen.
Sen alaston soutaja antoi airojen pudota, istui paikallaan
liikkumatta
ja nousi suurella liitävällä pilvellä ylemmäs ja ylemmäs. Ehkä
hän huomasi, että häntä tarkkailtiin. Hänen koko olemuksensa
hehkui peiteltyä tyytyväisyyttä. Edellisenä iltana
hän oli aivan sattumalta kylpenyt ja leikannut kyntensä.
*************************************’
Jos valehtelinkin,
en halunnut huiputtaa sinua,
vaan suojella sinua varjoltasi.
***********************************
Vielä nytkin voi toisinaan
avata maailman
pienen pienellä apilalla.
Anteeksi, olen viiveellä tässä asiassa. Uuvahdin kantamaan paperinkierrätykseen Kalevaa. Ja perjantaina sitten soitin lehteen, ja sain kahdeksi viikoksi kokeiltavaksi näköislehden.Tänään kun kokeilin Kalevan näköispainosta siis toista päivää, muistin että tässähän voin yhdistää kaksi asiaa, äänestyksen läpikäymisen ja näköislehden lukukokemukseni.
Ja huomasin löytäväni Kalevasta helpommin itseäni kiinnostavia asioita. Lehdessä on hakuvalikko, josta voin etsiä mielenkiintoisten ihmisten kirjoittamia juttuja. Jokaisen jutun saa suurennettua näytön kokoiseksi. Hienoa, tämä sopii minulle.
Niinpä vaivihkaa, voisin ajatella, että saattaisin pitää E-kirjastakin. Mutta alkuun vain paperisen rinnalla. Jos olisin äänestänyt, olisin valinnut saman minkä moni teistä äänestäjistä valitsi. Kuusi äänestäjää valitsi vaihtoehdon ”E-Kirja ja paperinen kirja”. Viisi äänestäjää valitsi itselleen sopivimmaksi vaihtoehdoksi paperisen kirjan. Kukaan ei valinnut pelkkää E-kirjaa. Äänestäjiä oli siis yksitoista.
Paperisesta kirjasta äänestäjien kertomaa: mieluusti käytetiin ilmauksia hipelöidä tai tunnustella kirjaa. Kirjahyllyn katselusta myöskin pidettiin. Paperiset kirjat antavat paitsi muistiinjääviä lukukokemuksia, myös esteettisiä kokemuksia. Kirjat ovat ystäviä.
E-kirjat saivat miettimään kuinka se vaikuttaa ihmiseen pitkällä aikavälillä. Hienosti pohdittiin myös sitä toisiko e-kirjan lukeminen lukulaitteesta samanlaisia kokemuksia kuin paperisen kirjan lukeminen. Tämä jää jokaisen kokeilemisen varaan.
Tuure pohtii myös hienosti asiaa omassa blogissaan
Ehkä asiaa voisi hienovaraisesti pintaa raapaisten verrata iki-hienoon käsinkirjoitettuun kirjeeseen ja sähköpostiin. Ehkä paperisessa kirjassa on samanlainen persoonallisuuden tuntu. Se on todella oma kirja omassa hyllyssä oli hylly sitten järjestyksessä tai ei. Paperisesta kirjasta saa todellakin sähköisen skannaamalla. Ja aika usea kirjailija taitaa lähettää käsikirjoituksensa kustannustoimittajalle. Ja tästä syntyy paperinen versio.
Amerikkalainen kirjailija Paul Sweeney sanoi joskus seuraavaa: ”Tiedät lukeneesi hyvän kirjan, kun se loputtua tuntuu siltä kuin olisit menettänyt ystävän”.
Kiitos vielä kaikille mukanaolleille!
JOULULOMARAUHA
Aloitin juuri joululomani. Jos tätä lomarauhaa jollain asiaankuulumattomalla tavalla rikon, kuten liiallisella jouluhössäämisellä, säädettäköön asetusten mukainen mukavien asioiden kielto.
Tästä eteenpäin suon itselleni loikoilua ja lepoa.
Kaikille rikkumatonta joululomarauhaa!
RAILA
[album: http://www.raila.fi/wp/wp-content/plugins/dm-albums/dm-albums.php?currdir=/wp/wp-content/uploads/dm-albums/tontut/]
Toivovat Äkäs Sammalvaara ja Säde Sammalkorva Jokisalosta.
Joskus se jysähtää kipuna. Helpottavana ajatuksena. Kun on hetkeksi unhoittanut, jättänyt taka-alalle, ja kuulee ohimennnen, eikä ehkä sittenkään niin sattumalta jotain asiaa liittyvää. Kun miettii menneitä, muistoja jotka yhä uudelleen yrittää tuoda tähän hetkeen. Huomaa haaveilevansa.
Rakkaudesta. Siihen mikä pysyy, eheyttää ja kasvaa ja alati muuttuu. Ja on tuossa muutoksen syklissään tai kehässään tai spiraalissan silti läsnä. Kirjoittaminen.
Haluatko uutta ja hyvää tarjottavaa joulupöytään? Sisareni Reija on julkaissut kauan joulureseptisivuja, joista löytyy joka vuosi jotain uutta, maukasta ja hyvää.
Itselläni oli tänään tällainen päivä;) Kortin tekijä on Anu Pellinen, Gepetto
Kirjainten virrassa -blogissa.