Yö syö minut tähti kerrallaan.
Nielen sanojeni kaiun
yritän etsiä totuutta
mutta tapahtumat pysähtyvät tunteisiini
joiden uurteet vetävät kallion mereen
ja puun juuri rikkoo hiekan
niin kuin kosketuksesi pysähtyy
ja joudun

odottamaan tuhat tähden kiertoa.

Miksi katson sinuun? Ehkä sanasi saavat minut kääntämään katseeni.
Älä piirrä minulle valmista tietä.
En minäkään halua opastaa sinua kulkemaan minun polkujani.
Ole minulle uusien mahdollisuuksien koti.
Ja silloin katson eteeni ja näen sinut.