On myöhäinen  iltapäivä. Puhtaita lumihiutaleita leijuu tähtien välistä, tipahtavat humpsahtaen maahan. Alakulon kolme ikkunaa heijastavat katseeni, aurinko paistaa omaan tahtiinsa. Ja jos en tuntisi sinun sanojasi, keltaiset ja kirkuvat valot vaeltaisivat ajatuksiini ja minä laskisin päiviä siihen kun saan sanoa sinulle: Tahdon kertoa sen, kuinka läsnäolosi saa lumihiutaleet kiiltämään.

Tämä on tehty valmiille pohjalle. Lisäsin vain kuvan ja tekstin photoshopilla.

Tämän tekeminen oli hauskaa. Valmis pohja helpotti paljon työskentelyä. Ainoat, joita  skräpätessä olen photoshopilla (6)  muokannut, ovat taustan vihreä, kuvan koko ja asettelu sekä teksti. Juu, kyllä nyt voi ajatella jo juhannustakin;-)

Minua palelee
kun astun ovestani katsomaan pihaa.
Pue minulle lämmittävät sanat,
ne saavat ihoni hohtamaan.

Olen katsonut kuukausia samaa talvea,
ja minä en muista mikä vajottaa,
mikä saa pysymään sanojen pinnalla,
jotka lämmittävät minua,
ja saavat ihoni hohtamaan.

Nauran ja katsot minuun kuin
haluaisit rakastaa koko ajan,
ja minä sanon, että olen nähnyt
ja kuullut sinut, rakas.