On hiekkatie
kuljen kohti tyhjää mökkiä
se on mäen päällä
enkä haluaisi leikkiä enää

vaikka kosket minuun valolla
ja minä huomaan punaisen
unistani tutun

haluan nukkua kaksikymmentä yötä
ja keltainen värittää vihani, pelkoni
kun en osaa sanoa ja kertoa
että nuo vuodet ovat enää hipaisu minussa, unissa

en osaa piilottaa enempää
sillä haluan päiväni kirkkaina
selvinä ja usva on rasvaa
joka ei kiillota mitään.