Kuinka joskus voi revetä joki kahteen osaan, toinen kotiinpaluuksi, toinen kertomukseksi tulevasta, matkaksi, joka on vain tehtävä. Matkaksi joka loppuu, kun uusi saapuu, ja jälleen elämän kiertokulku näyttää kuunvalkeat kasvot, runojen revityt juuret ja auringon, joka himmeästi pilven takaa yrittää kertoa jotain. Mille matkalle lähden nyt?
Archive | tammikuu 2015
PELKO
En minä yötä pelkää, enää
en niitä unia jotka raastoivat minut,
pelosta hajoavana ja läsnäolostasi kipeänä,
läpi punaisten aamujen,
jolloin halusin kertoa tyynylle sanat, ne tuhannesti itketyt.
En minä unia kaihda,
niiltä suojaudun valvomalla.
Vaan vihaan valon lupausta joka vuosi,
haluan nähdä kirkkaasti, ja silti raastaa pimeydet esiin,
huutaa pimeydelle kauanko jaksat olla piilossa,
ja huutaa valolle, etkö kerrankin voisi kertoa totuutta,
silloin rakastaisin harmaata ikävää ja tavallista,
eikä se olisi rakkautta, minun rakkauteeni kuuluvat valo, tuhannet tähdet pimeässä.
Olisiko helpompi olla mustan taivaan alla,
kuin ainaisessa kirkkaassa valossa,
joka peittää kaiken, että totuutta en koskaan osaa.
LISTA
Kun rakastut, muista ostaa puurohiutaleita kaappiisi.
Kun petyt, muista suklaa ja vaahtokarkit. Tai jopa lasillinen hyvää viiniä.
Kun olet vihainen, älä unohda halkoja.
Kun olet yksinäinen, soita monta kertaa peräkkäin suosikkikappaleesi.
Kun olet väsynyt, muista oma tyynysi.
Kun tunnet olosi hylätyksi, muista puhelin.
Kun olet joka päivä, myös elät.