– No hei, Annu sanoi hymyillen. Tulithan sinä.
– Joo. Tie oli aika rakeinen. Paljon valkoista.
– Osasit hyvin, Annu hieman epäröi, koska ei tiennyt mitä sanoa.
– No, ohjeesi oli aluksi aika epämääräiset. Nuo kaksi samanväristä taloa, olivat paljon houkuttelevammat kuin sinun talosi.
– Aijaa, siis kirkkaat värit kutsuvat, Annu hieman hämmästeli.
– Juu, tämä harmaa ei ole ihan paras mahdollinen.
Hemmetti, minä pidän tästä harmaasta, Annu tupisi mielessään. Ihan delfiinin värinenkin.
– Vai niin. Menet siis sellaisten luokse, jotka ovat päältä aurinkoisia, Annu jatkoi.
– No, sellaisten luokse menee mielellään.
Tätä keskustelua on hyödytön jatkaa, Annu ajatteli. Menkööt hyvien ihmisten juhlaan. Minä pidän enemmän Torstaista toivoa täynnä.
Juuri näin. Ken harmaata kaihtaa, on pelokas ja tekopirteä.
arctia: Musta ja valkoinen eivät vaadi mitään mielikuvitusta, vaan harmaa vaatii mielikuvitusalueen;)