ANTEEKSI

Montako kertaa on piilotettava kipu, pelko ja tuska,
lasinkirkkaaseen ja vain hänelle puhtaaseen ja ainoaan totuuteen,
joka viiltää ilmaa kovemmin, koskee kuin pienen merenneidon tanssi hiekalla,
mykkänä ja sanattomana.

Montako kertaa tulee sanoa rakastavansa,
kun hän kasvaa ohi turhan pelon,
kohti vapautta.

Tuleeko silloin kertoa, että rakastaa,
kun pelkää menettävänsä, että rakkaus olisi viimeinen sana,
jonka on kertonut, kun toisen mielestä tulisi pyytää anteeksi.

Antaa elää, lähteä.

Kuvan lähde: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Bouteille_nb.jpg

Oheinen Albert Seigneurien kuva erimuotoisista pulloista teoksesta Dictionnaire encyclopédique de l’épicerie et des industries annexes (1904) on tällä viikolla haasteen innoittajana. Eli kirjoittakaa runo kuvan herättämien ajatusten pohjalta. Runotorstain haaste on 164.

6 thoughts on “ANTEEKSI

    • Liplatus: Kiitos, toit laineesi mukanasi. Nyt minullekin ajankohtaisempi teksti, runo, kuin kirjoittaessani sitä.

    • Kiitos, Harmaasusi. Anteeksipyytämisessä on jotain kaunista, mikäli se tulee täydellä tarkoituksella.

    • Ilona: Välillä tulee pohdittua ihan mahdottomiakin, mutta hyvä jos on kauniissa muodossa;).

Comments are closed.