Kiitos!
-
Eilen, tänään, nyt
Mukavat vierailupaikat
Haasteita
Vanhaan blogiini
Kategoriat
Arkistot
- kesäkuu 2023
- tammikuu 2023
- kesäkuu 2022
- tammikuu 2022
- joulukuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- joulukuu 2019
- marraskuu 2019
- maaliskuu 2019
- syyskuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- lokakuu 2017
- syyskuu 2017
- syyskuu 2016
- heinäkuu 2016
- toukokuu 2016
- helmikuu 2016
- tammikuu 2016
- huhtikuu 2015
- helmikuu 2015
- tammikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- elokuu 2014
- kesäkuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- kesäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
Avainsanat
- Aforismit
- Annu
- Arvonta
- Askartelu
- Ehdottomasti tällä tavalla
- Eihän vaan tällä tavalla...
- Elämä on...
- Kaipaus
- Kirjoittaminen
- Käsityöt
- Lappi
- Leipominen
- Lukeminen
- Matkustaminen
- Naiseus
- Parisuhde
- Pihlajankirpakkaa
- Pohdintaa
- Runous
- Ruoka
- Skräppäys
- Tarinat
- Toiveet
- Tulevaisuus
- Valokuvaus
- yksinäisyys
- Ystävät
Tee sähköpostitilaus blogiin
Liity 63 tilaajien joukkoonjoulukuu 2023 ma ti ke to pe la su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31
Aihearkisto: Eihän vaan tällä tavalla…
VIERAILIJAT
Minussa vierailee silloin tällöin onnellisia punaisia kukkia. Joskus kylään pyrähtävät siniset orvokit ja valkeat kielot. Kepeät illat ovat jääneet huomiselle ja itse vierailen tummissa perhosissa ja ovien takana, jotka heiluttavat saranoitaan ja narisevat että tiedän milloin on aika kutsua, milloin … Lue loppuun
YKSIN
Mietin hiljaa valon ja meren taistelua horisontista etäisyydet ovat läsnä, kun huomaa kevään ja vain hiljaisuus osaa olla kun läsnäolevat katoavat Etsivät sieltä missä meri kohtaa sinisyytensä siellä missä valo jakaa elämän nähdyksi tai unohdetuksi.
MUSKOTTIPÄHKINÄ
Minä mietin kuinka sinä käytät muskottipähkinää ja mittaan meidän välistä matkaa spaghettipätkissä mietin kuinka tapasimme arjen kantaessa eteemme pienet välimatkat ja pesen puhtaaksi omenat ja sitruunatkin mietin kohtaamistamme toisen astuessa sisään toisen lähtiessä ulos ja rakastan tässä matkalla rosmariinia ja … Lue loppuun
HAASTE
Sain jotain käsiini. Tai aavistuksen jostain. Vaan aina se karkasi käsistäni. Ilkkui mokoma jokaisen nurkan takana. Huusi juokse, juokse, saat kyllä minut kiinni. Ja minä juoksin, väliin kovaa, väliin hitaammin. Mutta aina se nauroi ja piti hauskaa kustannuksellani. Ja oli … Lue loppuun
OMA ONNI
Mitä pidempään maailmaa katson, mitä kauemmin olen ihminen, sitä varmempi olen siitä kuinka vaarallista on se, että perustaa oman onnensa toisen varaan. Omista onnenhippusistani huomenna. Enemmän.
EI SURUA MITATA VOI
Minun hiljainen tienoo, suruja ennen kertovia otsikoita olin ruokkinut viisaita lintuja ja tahtoni loputon vaellus Vain hiljaiset tienoot sanoissani ja ne sinä kerrot minulle kuin kasvosi olisi ainoa minkä haluan kertovan sinut ja tässä hetkessä vain tunteiden valoisuus ja minä … Lue loppuun
TIESITKÖ EDES MISTÄ SINUT TODELLA TUNSIN?
sille ajalle oli monta tuttua esimerkkiä mitä meidän kuului tehdä, esimerkkiä kaikelle emmekä löytäneet koskaan omaa tapaamme lähentyä toisten kanssa kuuntelimme, ajattelimme Oletko tiennyt kuinka hiljaa olet? et koskaan sanonut minulle mitään toisten kuullen olimme niin erossa toisistamme että meidät … Lue loppuun
Kategoriat: Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Kaipaus, Parisuhde, Toiveet
2 kommenttia
OMAELÄMÄKERTAKO?
Kun en ole pitkään aikaan tiennyt mistä kirjoittaa blogiini, tulee miettineeksi omaa kirjoittamistaan. Vakavasti. Hihittäen. Ounastellen. Vartoen. Kun päivät kulkevat sievässä rivissä kuin ekaluokkalaiset ensimmäisessä luokkakuvassaan, ja tietää nimetä kunkin päivän erityisominaisuudet uudella tavalla. Ja kun hetket, joista aina olen … Lue loppuun
UNET JA YÖT
En halua nukahtaa, en laittaa soimaan unohtumattomia lauluja menneestä en peitellä uniani joissa kerron mille todella haluan nauraa ja kun vedet kantavat tunteiden todellisuuden menneestä johon vievät jatkuvat sillat, alati muistan notkeat pihlajat ja marjat pensaissa punaiset oikeasti Ja sinä … Lue loppuun
Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Kaipaus, Naiseus, Runous, Tulevaisuus
2 kommenttia
SANAINEN ARKKU osa 1.
Ihmiskunta lepäili suuren urakan jälkeen. Vasta oli ollut uusi vuosi, ja taivaalle oli ammuttu kaikki pahat toiveet, teot ja ajatukset. Vuosi kannattikin jo vaihtaa, sillä entiseen ei ollut paluuta. Ei ole ollut koskaan aiemminkaan. Niinpä uusi vuosi vaihdettiin sopivin väliajoin, … Lue loppuun
Kategoriat: Aika, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Tarinat, Toiveet, Tulevaisuus
4 kommenttia