Aihearkisto: Eihän vaan tällä tavalla…

MUOTO

  ”Asettele työhön tulevat materiaalit valitsemasi muodon sisään. Muoto voi olla ympyrä, sydän, kolmio tai muu yksinkertainen muoto. Se voi olla myös kirjain tai numero, mitä tahansa keksitkin. Täytä muoto kuvilla, papereilla ja koristeilla. Tarkoitus ei ole tehdä esim. pyöreää … Lue loppuun

Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Runous, Skräppäys | 4 kommenttia

ANNU JA ORVOKIT

Annu heräsi. Aamu oli jo näyttänyt parhaat puolensa. Tänään voisin tehdä maalaukseni valmiiksi, Annu tuumi. Hän oli tehnyt samasta kuvasta jo monta maalausta. Tai oikeammin se oli kopioimista. Hän yritti tehdä samanlaisen kuin hänen kalenterissaan oleva kuva. Kuva hiipui Annun … Lue loppuun

Kategoriat: Annu, Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Parisuhde, Pohdintaa, Tarinat | 4 kommenttia

MALTTAMATON

Kuinka ihmeessä tämä on tapahtunut? Minua on sanottu kärsivälliseksi. No, ehkä näin onkin, mutta mutta, kun minä olen äärettömän malttamaton. Odottamisessa. Kaiken pitäisi tapahtua juuri nyt, mieluusti kahdessa sekunnissa tai alle. Ja kun ne kaksi, elämässä niin tärkeät kaksi  sekuntia, … Lue loppuun

Kategoriat: Aika, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Haaste | 4 kommenttia

ILTA

Annu istui ystäviensä kanssa iltaa. Hän ei koskaan oppinut tuntemaan heitä niin hyvin, että olisi osannut sanoa millaisia ystävät olivat, kun hän oli poissa. Ja olivatko he sittenkään niin erilaisia, sitä Annu ei tiennyt. Hiljainen, hiljaisin naisista. Annu ajatteli että … Lue loppuun

Kategoriat: Annu, Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Naiseus, Tarinat, Tulevaisuus, Ystävät | 8 kommenttia

KADONNUT SYMBOLI

Tässä viime aikoina, menneen syksyn tuhatkerroksisen väsymykseni jälkeen, olen pohtinut symboleita. Symbolit ovat joskus käsityskyvyn yläpuolella. Yksi on usein yksi, mutta usein jotain muuta. Minä pidän enemmän siitä  ”jotain muuta.”  Yksi on yksin niin ehdoton. Lasten piirustuksissa on usein aurinko. … Lue loppuun

Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Pako, Runotorstai | 6 kommenttia

UUDEN VUODEN TYHJYYS

Aamulla ajatuksissani erikoinen otus, Salamanteri,  kävi vilkkaasti tämän vuoden kalenteriini kiinni. Suorastaan tarrautui, selasi kiireen vilkkaa jokaisen viikon ja kuukauden  lävitse. Ja huomautti mokoma räikeän värikkäästi vielä, että eihän täällä ole yhtään mitään. Kalenterissani. On vain avoimia kellonaikoja, joista voisi ne sovittua pujahtaa ystävyyden maailmaan … Lue loppuun

Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Pohdintaa, Tulevaisuus | 7 kommenttia

KAHVILA MABILLON

Joskus kauan sitten tuli eteeni kahvila, johon olin tutustunut lukemalla Satu (Mikan tytär) Waltarin Kahvila Mabillon. Kahvilaan törmäsin sattumalta Pariisissa. Jopa etsimättä ja hakematta ajatuksella: Kun olen siitä lukenut, tahdon sen myös löytää. Kaikki mielikuvani rapisivat kadulle tai eteeni kuin romahtanut korttitalo … Lue loppuun

Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Lukeminen, Matkustaminen, Pohdintaa | 4 kommenttia

RUNOTORSTAIN HAASTE

Vahvuus ja vajaat peilit veivät sen mitä oli, ja itselle jäi koottavaksi nurkasta postikortteja matkalta Tukholmaan kun musiikki katosi lumipenkkojen alle kun käsketään näyttää mitä on saa kerätä myöhään varoen ja ahnaasti rakastamalla kalliita hetkiä. Kasvattaa niitä kuin särkevä kivi … Lue loppuun

Kategoriat: Eihän vaan tällä tavalla..., Haaste, Kaipaus, Pako, Runotorstai | 2 kommenttia

PÄIVÄN MOTTONI MUKAISESTI TOIVON, ETTÄ

Hyvin moni ihminen lähelläni saa minut oppimaan jotain uutta. Itsestäni;) Näkökulmista. Elämästä. Ihmisistä. Huumorilla suhtautumisesta kaikkiin edellisiin.

Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., mietelauseet, Pohdintaa, Toiveet, Ystävät | 4 kommenttia

LOPUTTOMAN LOPULLISUUDESTA

Joskus erilaiset päivät päättyvät siihen, että ajattelee tehtyä päätöstä tai elettyä kokemusta sellaisinaan niin aitoina ja vilpittöminä silmiensä edestä juoksevina, että niihin voisi miltei tarttua kiinni. Ajatukset ovat niin konkreettisia, ja ikään kuin hapuilee käsillään yrittäen koskea niihin, kuten lapsena … Lue loppuun

Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Lukeminen, Naiseus, Pihlajankirpakkaa, Pohdintaa | Kommentit pois päältä artikkelissa LOPUTTOMAN LOPULLISUUDESTA