Kiitos!
-
Eilen, tänään, nyt
Mukavat vierailupaikat
Haasteita
Vanhaan blogiini
Kategoriat
Arkistot
- kesäkuu 2023
- tammikuu 2023
- kesäkuu 2022
- tammikuu 2022
- joulukuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- joulukuu 2019
- marraskuu 2019
- maaliskuu 2019
- syyskuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- lokakuu 2017
- syyskuu 2017
- syyskuu 2016
- heinäkuu 2016
- toukokuu 2016
- helmikuu 2016
- tammikuu 2016
- huhtikuu 2015
- helmikuu 2015
- tammikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- elokuu 2014
- kesäkuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- kesäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
Avainsanat
- Aforismit
- Annu
- Arvonta
- Askartelu
- Ehdottomasti tällä tavalla
- Eihän vaan tällä tavalla...
- Elämä on...
- Kaipaus
- Kirjoittaminen
- Käsityöt
- Lappi
- Leipominen
- Lukeminen
- Matkustaminen
- Naiseus
- Parisuhde
- Pihlajankirpakkaa
- Pohdintaa
- Runous
- Ruoka
- Skräppäys
- Tarinat
- Toiveet
- Tulevaisuus
- Valokuvaus
- yksinäisyys
- Ystävät
Tee sähköpostitilaus blogiin
Liity 63 tilaajien joukkoonsyyskuu 2023 ma ti ke to pe la su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
Aihearkisto: Elämä on…
SURU
Surulla on salaiset siivet. Se peittää tuhatlehtisiä alleen. Valo kasvaa, siivet viistävät ilmaa. Auringollakin on vaalea rytmi ja kevät oikaisee lumen ylle.
KUMMALLINEN MAA
Vierailin kerran kummallisessa maassa. Siellä tervehdittiin iltaisin hyvää aamua. Käteltiin omia ystäviä kiitokseksi jostain tehdystä hyvän ystävän teosta. Siellä laskettiin iltoja, jotta aamut alkaisivat aina erilaisina uudelleen. Se maa oli kirkkaan punainen väriltään, mutta ei sitä tarvinnut varoa. Ainoastaan silloin … Lue loppuun
Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Elämä on..., Matkustaminen, mietelauseet, Pohdintaa
2 kommenttia
ALKUJA
Väri korostui muotoa enemmän. Sen tähden kuljin eksyneenä väreissä, tuhannet kiteet lumen vaatteena. Valkoinen. Ylle maan kaareutui lempeä lähtö, kunnes palasit uudelleen. Yhä uudelleen sinä palasit ja katseeni unohtui kepeän ja sinisen tähden alla. Osoitit sitä ja sanoit: minun päiväni … Lue loppuun
Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Elämä on..., Kaipaus, Maisema, Pohdintaa, Proosaruno, Runous, Tulevaisuus, Ystävät
2 kommenttia
VUOROTELLEN
http://www.satokangas.fi/Keittio/Vuorotellen/index.html# Mukavaa Joulunodotusta jokaiselle, joka blogissani vierailee! Raila
Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Joulu, Kirjoittaminen, Leipominen, Lukeminen, Maisema, Runous, Ruoka
Kommentit pois päältä artikkelissa VUOROTELLEN
KAHDEN KIRJAIMEN KYLÄ
Pyysin teiltä lukijani aiheita 200. päivitystä varten. Sain monta hyvää aihetta. Sallan kehoitus kirjoittaa uudelle paikkakunnalle muutosta, siihen löytyi minulta jo valmis teksti. Liitän sen tähän. En ole unohtanut tätä tehtävää, mutta olen vain jostain syystä pitänyt blogiani syrjässä. En … Lue loppuun
Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Maisema, Pohdintaa, Toiveet, Tulevaisuus
Kommentit pois päältä artikkelissa KAHDEN KIRJAIMEN KYLÄ
YKSIN
Mietin hiljaa valon ja meren taistelua horisontista etäisyydet ovat läsnä, kun huomaa kevään ja vain hiljaisuus osaa olla kun läsnäolevat katoavat Etsivät sieltä missä meri kohtaa sinisyytensä siellä missä valo jakaa elämän nähdyksi tai unohdetuksi.
OMA ONNI
Mitä pidempään maailmaa katson, mitä kauemmin olen ihminen, sitä varmempi olen siitä kuinka vaarallista on se, että perustaa oman onnensa toisen varaan. Omista onnenhippusistani huomenna. Enemmän.
TIESITKÖ EDES MISTÄ SINUT TODELLA TUNSIN?
sille ajalle oli monta tuttua esimerkkiä mitä meidän kuului tehdä, esimerkkiä kaikelle emmekä löytäneet koskaan omaa tapaamme lähentyä toisten kanssa kuuntelimme, ajattelimme Oletko tiennyt kuinka hiljaa olet? et koskaan sanonut minulle mitään toisten kuullen olimme niin erossa toisistamme että meidät … Lue loppuun
Kategoriat: Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Kaipaus, Parisuhde, Toiveet
2 kommenttia
MITEN?
Tänään puhuin tuntemattomalle. Tänään autoin erästä nuorta. Tänään olin lukupiirissä. Tänään minua kohtaan osoitettiin kiinnostusta. Tänään olin oma itseni. Miksi ihmeessä tunnen itseni surkimukseksi ja avuttomaksi. Nyt. Taitamattomaksi hoitamaan asioita kuten kuuluisi. Avuttomaksi tässä maailmassa, jossa on niin paljon kysymysmerkkejä, … Lue loppuun
Kategoriat: Elämä on..., Pohdintaa
4 kommenttia
EI TÄNÄÄN TÄTÄ ENEMMÄN
Kirjoitanko siitä millaista musiikkia kuuntelen? Vai kuinka on mukava on vain kävellä, käydä salilla, neuloa vuosien tauon jälkeen. Tavata ystäviä? Vai kerronko, että tänne blogiin ei tunnu syntyvän juuri mitään uutta, koska yksi kirjoitustyö on kesken. Vai olisiko peruste blogijulkaisujen … Lue loppuun
Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Elämä on..., Kirjoittaminen, Musiikki, Pohdintaa, Ystävät
6 kommenttia