Aihearkisto: Pohdintaa

KUMMALLINEN MAA

Vierailin kerran kummallisessa maassa. Siellä tervehdittiin iltaisin hyvää aamua. Käteltiin omia ystäviä kiitokseksi jostain tehdystä hyvän ystävän teosta. Siellä laskettiin iltoja, jotta aamut alkaisivat aina erilaisina uudelleen. Se maa oli kirkkaan punainen väriltään, mutta ei sitä tarvinnut varoa. Ainoastaan silloin … Lue loppuun

Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Elämä on..., Matkustaminen, mietelauseet, Pohdintaa | 2 kommenttia

ALKUJA

Väri korostui muotoa enemmän. Sen tähden kuljin eksyneenä väreissä, tuhannet kiteet lumen vaatteena. Valkoinen. Ylle maan kaareutui lempeä lähtö, kunnes palasit uudelleen. Yhä uudelleen sinä palasit ja katseeni unohtui kepeän ja sinisen tähden alla. Osoitit sitä ja sanoit: minun päiväni … Lue loppuun

Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Elämä on..., Kaipaus, Maisema, Pohdintaa, Proosaruno, Runous, Tulevaisuus, Ystävät | 2 kommenttia

KAHDEN KIRJAIMEN KYLÄ

Pyysin teiltä lukijani aiheita 200. päivitystä varten. Sain monta hyvää aihetta. Sallan kehoitus kirjoittaa uudelle paikkakunnalle muutosta, siihen löytyi minulta jo valmis teksti. Liitän sen tähän. En ole unohtanut tätä tehtävää, mutta olen vain jostain syystä pitänyt blogiani syrjässä. En … Lue loppuun

Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Maisema, Pohdintaa, Toiveet, Tulevaisuus | Kommentit pois päältä artikkelissa KAHDEN KIRJAIMEN KYLÄ

ILON PISAROITA

Unohdinko kertoa joka päivä ilo pisaroi kastelee ja herättää niin monta pientä aamua jalkani ovat unohtaneet väsymyksen ensi aallot ja minun aamuni ojentuvat sinun sanojasi kohti. Ja vielä halusin tänne tämän: Vierailijat

Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Pohdintaa, Toiveet, Tulevaisuus | 6 kommenttia

ASTUA

Astun lempeään iltaan hiljaa ja piilotan  odotetut hetket toisilta. Astun katuja pitkin, joita ennenkin kuljin, joita nimesin omien maailmojeni kartoissa keltaisiksi lehdiksi ja vihreäksi vajaksi. Olin niin tummaan usvaan sekoitettu vaiennut on laulujen tuttu melankolia osaisinpa piirtää sinut nyt. Ja … Lue loppuun

Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Pako, Parisuhde, Pohdintaa | Kommentit pois päältä artikkelissa ASTUA

RAKENNUS

Otetaan katto ja lattia. Tilaa niiden välille sopivasti, omien rajattomuuksien mukaan. Kerätään seiniä välillä sekä ulkomittoihin että sisään. Jos tuulenpoikanen yrittää seiniä heilutella, ja näyttää että rakennus ei valmistuisi, laita tukirakenteet, jotka on helppo poistaa. Tähän sopivat ylimääräiset ajatukset ja … Lue loppuun

Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Kirjoittaminen, Pohdintaa | 4 kommenttia

KATU

Ihminen ja onni. Ihminen ja suru. Ihminen ja ilo. On iso onni huomata, että on ystäviä jotka katsovat samalla tavalla kuin sinä elämänsä ihmisten katuja. Joskus ihmisyys on kuin kaupunki, ystävät katselevat kaduilla kulkevia ihmisiä, tuttaviaan, toisia ystäviään, perhettään. Joistakin … Lue loppuun

Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Italia, Matkustaminen, Pohdintaa, Ystävät | 2 kommenttia

OMA ONNI

Mitä pidempään maailmaa katson, mitä kauemmin olen ihminen, sitä varmempi olen siitä kuinka vaarallista on se, että perustaa oman onnensa toisen varaan. Omista onnenhippusistani huomenna. Enemmän.

Kategoriat: Aforismit, Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Pohdintaa | 2 kommenttia

EI SURUA MITATA VOI

Minun hiljainen tienoo, suruja ennen kertovia otsikoita olin ruokkinut viisaita lintuja ja tahtoni loputon vaellus Vain hiljaiset tienoot sanoissani ja ne sinä kerrot minulle kuin kasvosi olisi ainoa minkä haluan kertovan sinut ja tässä hetkessä vain tunteiden valoisuus ja minä … Lue loppuun

Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Pohdintaa, Runous, Toiveet, Tulevaisuus | 2 kommenttia

OMAELÄMÄKERTAKO?

Kun en  ole pitkään aikaan tiennyt mistä kirjoittaa blogiini, tulee miettineeksi omaa kirjoittamistaan. Vakavasti. Hihittäen. Ounastellen. Vartoen. Kun päivät kulkevat sievässä rivissä kuin ekaluokkalaiset ensimmäisessä luokkakuvassaan, ja tietää nimetä kunkin päivän erityisominaisuudet uudella tavalla. Ja kun hetket, joista aina olen … Lue loppuun

Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Kirjoittaminen, Pohdintaa | 8 kommenttia