Kiitos!
-
Eilen, tänään, nyt
Mukavat vierailupaikat
Haasteita
Vanhaan blogiini
Kategoriat
Arkistot
- kesäkuu 2023
- tammikuu 2023
- kesäkuu 2022
- tammikuu 2022
- joulukuu 2021
- maaliskuu 2021
- helmikuu 2021
- tammikuu 2021
- joulukuu 2020
- marraskuu 2020
- joulukuu 2019
- marraskuu 2019
- maaliskuu 2019
- syyskuu 2018
- tammikuu 2018
- joulukuu 2017
- lokakuu 2017
- syyskuu 2017
- syyskuu 2016
- heinäkuu 2016
- toukokuu 2016
- helmikuu 2016
- tammikuu 2016
- huhtikuu 2015
- helmikuu 2015
- tammikuu 2015
- joulukuu 2014
- marraskuu 2014
- lokakuu 2014
- syyskuu 2014
- elokuu 2014
- kesäkuu 2014
- maaliskuu 2014
- helmikuu 2014
- tammikuu 2014
- joulukuu 2013
- marraskuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- heinäkuu 2013
- kesäkuu 2013
- toukokuu 2013
- huhtikuu 2013
- maaliskuu 2013
- helmikuu 2013
- tammikuu 2013
- joulukuu 2012
- marraskuu 2012
- lokakuu 2012
- syyskuu 2012
- elokuu 2012
- heinäkuu 2012
- kesäkuu 2012
- toukokuu 2012
- huhtikuu 2012
- maaliskuu 2012
- helmikuu 2012
- tammikuu 2012
- joulukuu 2011
- marraskuu 2011
- lokakuu 2011
- syyskuu 2011
- elokuu 2011
- heinäkuu 2011
- kesäkuu 2011
- toukokuu 2011
- huhtikuu 2011
- maaliskuu 2011
- helmikuu 2011
- tammikuu 2011
- joulukuu 2010
- marraskuu 2010
- lokakuu 2010
- syyskuu 2010
- elokuu 2010
- heinäkuu 2010
- kesäkuu 2010
- toukokuu 2010
- huhtikuu 2010
- maaliskuu 2010
- helmikuu 2010
Avainsanat
- Aforismit
- Annu
- Arvonta
- Askartelu
- Ehdottomasti tällä tavalla
- Eihän vaan tällä tavalla...
- Elämä on...
- Kaipaus
- Kirjoittaminen
- Käsityöt
- Lappi
- Leipominen
- Lukeminen
- Matkustaminen
- Naiseus
- Parisuhde
- Pihlajankirpakkaa
- Pohdintaa
- Runous
- Ruoka
- Skräppäys
- Tarinat
- Toiveet
- Tulevaisuus
- Valokuvaus
- yksinäisyys
- Ystävät
Tee sähköpostitilaus blogiin
Liity 63 tilaajien joukkoonsyyskuu 2023 ma ti ke to pe la su 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30
Aihearkisto: Tulevaisuus
ALKUJA
Väri korostui muotoa enemmän. Sen tähden kuljin eksyneenä väreissä, tuhannet kiteet lumen vaatteena. Valkoinen. Ylle maan kaareutui lempeä lähtö, kunnes palasit uudelleen. Yhä uudelleen sinä palasit ja katseeni unohtui kepeän ja sinisen tähden alla. Osoitit sitä ja sanoit: minun päiväni … Lue loppuun
Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Elämä on..., Kaipaus, Maisema, Pohdintaa, Proosaruno, Runous, Tulevaisuus, Ystävät
2 kommenttia
KAHDEN KIRJAIMEN KYLÄ
Pyysin teiltä lukijani aiheita 200. päivitystä varten. Sain monta hyvää aihetta. Sallan kehoitus kirjoittaa uudelle paikkakunnalle muutosta, siihen löytyi minulta jo valmis teksti. Liitän sen tähän. En ole unohtanut tätä tehtävää, mutta olen vain jostain syystä pitänyt blogiani syrjässä. En … Lue loppuun
Kategoriat: Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Maisema, Pohdintaa, Toiveet, Tulevaisuus
Kommentit pois päältä artikkelissa KAHDEN KIRJAIMEN KYLÄ
ILON PISAROITA
Unohdinko kertoa joka päivä ilo pisaroi kastelee ja herättää niin monta pientä aamua jalkani ovat unohtaneet väsymyksen ensi aallot ja minun aamuni ojentuvat sinun sanojasi kohti. Ja vielä halusin tänne tämän: Vierailijat
Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Pohdintaa, Toiveet, Tulevaisuus
6 kommenttia
OPPITUNNILLA
Miksi niin monta alakuloista tuntia kun minä katsoin vihdoin ikkunasta ulos en saa unta, en voi lukea mitään kun tiedän että luet minun sanani niin kovin eri tavalla vaikka kirjoitin kaiken kuin äidinkielen tunneilla olisin oppinut jos olisin seurannut opetusta. … Lue loppuun
Kategoriat: Eihän vaan tällä tavalla..., Maisema, Pako, Parisuhde, Toiveet, Tulevaisuus
6 kommenttia
LASKEUTUVIA
Täytyykö heittää monta rakkautta ilmaan katsoa kuinka ne saavat ilmaa siipiensä alle leijuvat maisemassa ja kuuntelevat sopivaa laskeutumispaikkaa. Ota kiinni! Huutaa viimeinen ja minä katson nytkin hymyillen kirjan sivulla taistelevaa maailmaa joka rikkoutuu usein ja jokainen hengityskin syntyy muistuttamaan rakkaudettomuutta. … Lue loppuun
ANNU JA KEVÄT
Annu hiipi kevättä katsomaan. Hänestä piti olla aivan hiljaa, kyllähän kevät pysyisi paikallaan eikä säikähtäisi vaikka kuinka suuri joukko sitä katsoisi, mutta Annu ei halunnut tunteen katoavan. Helpotuksen ja voipumisen tunteen. Voipumisen ankaran talven jälkeen. Helpottavaa oli, kun ulkona voi … Lue loppuun
Kategoriat: Annu, Ehdottomasti tällä tavalla, Maisema, Tulevaisuus
4 kommenttia
EI SURUA MITATA VOI
Minun hiljainen tienoo, suruja ennen kertovia otsikoita olin ruokkinut viisaita lintuja ja tahtoni loputon vaellus Vain hiljaiset tienoot sanoissani ja ne sinä kerrot minulle kuin kasvosi olisi ainoa minkä haluan kertovan sinut ja tässä hetkessä vain tunteiden valoisuus ja minä … Lue loppuun
AURINKOKELLO
Aurinkokello aloitti tänään uuden ajan. Kevään;) Sisäinen kelloni on vielä talvessa, hmpf. Täytyy alkaa tasaamaan aikaa.
Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Toiveet, Tulevaisuus
10 kommenttia
UNET JA YÖT
En halua nukahtaa, en laittaa soimaan unohtumattomia lauluja menneestä en peitellä uniani joissa kerron mille todella haluan nauraa ja kun vedet kantavat tunteiden todellisuuden menneestä johon vievät jatkuvat sillat, alati muistan notkeat pihlajat ja marjat pensaissa punaiset oikeasti Ja sinä … Lue loppuun
Kategoriat: Aika, Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Kaipaus, Naiseus, Runous, Tulevaisuus
2 kommenttia
SANAINEN ARKKU osa 1.
Ihmiskunta lepäili suuren urakan jälkeen. Vasta oli ollut uusi vuosi, ja taivaalle oli ammuttu kaikki pahat toiveet, teot ja ajatukset. Vuosi kannattikin jo vaihtaa, sillä entiseen ei ollut paluuta. Ei ole ollut koskaan aiemminkaan. Niinpä uusi vuosi vaihdettiin sopivin väliajoin, … Lue loppuun
Kategoriat: Aika, Eihän vaan tällä tavalla..., Elämä on..., Tarinat, Toiveet, Tulevaisuus
4 kommenttia