Ihminen ja onni. Ihminen ja suru. Ihminen ja ilo. On iso onni huomata, että on ystäviä jotka katsovat samalla tavalla kuin sinä elämänsä ihmisten katuja. Joskus ihmisyys on kuin kaupunki, ystävät katselevat kaduilla kulkevia ihmisiä, tuttaviaan, toisia ystäviään, perhettään. Joistakin halutaan kertoa enemmän, toisia halutaan suojella, monia ystäviä haluaa auttaa löytämään oma katu  kaupungissa. Ja monia ystäviä haluaa pyytää auttamaan omassa kulkemisessa kadulla. Ihmiset risteilevät toistensa lomitse, hymyilevät väliin. Haluavat ostaa omenan tai kirjan tai kertoa toisille kadulla kulkeville eilisestä tai tästä hetkestä.

Ihmettelen itse miksi minä näen tämän kaupunkini kovin italialaisena. Ehkä siksi, että kaupunkini on kovin vilkas kaupunki, ehkä siksi kun italia on kielistä kaunein, ehkä siksi kun tykkään matkustaa. Olipa ystäviesi  ja ihmisten elämä kaupunki, joki tai pelto. Mikä vain millaisena näet sen, pidä nähdystä hyvää huolta.

Tämä tuntui. Omalta;)

Kortin kuva Anita Polkutie. Positiivarit.