Metsä kasvaa puita tai toisin,
tuuli riepottelee siemenet kauas,
ne virtaavat läpi päivien, avaavat sisimpänsä
metsän maailmaan puita harvaan,
puita tiheään.
Virtaavat metsässä tasaisena,
ja kuitenkin niin hajallaan,
yhdestä puusta ei tule metsää,
metsä ei katoa kun kaataa yhden puun.
Ja kun puu kasvaa maisema muuttuu,
kun puu kaadetaan maisema muuttuu.
Silti metsässä osaa kulkea.
Pidin tasta metsa runosta. Jotenkin suomalaisuuten syvasti
liityva tunnelma.
xoxo,i
kaari3: Suomi ja metsä, vaikka puita ympäriltä kaatuu, sisu.
Tämä runo on hyvä kokonaisuus. Mielenkiintoinen ja ihmisen ajatuksiin sopiva. Hieno!
Uuna: Hectorkin laulaa: olen metsä metsässä nyt, ja näen mihin vajosin…