piirsin viivan sinun eteesi
laskeudu ja lue, kerro
mitä vain että tiedän sinä olet jossain
hyvässä kohdassa emme ehkä enää tapaa
mutta pidän siitä millaisia sanoja minulle jätit
otan mukaani hymysi sen sinulta sain
niin paljon muistan, niin paljon mietin
niin paljon pelkäsin
Muista vain että kerran pidin sinut mukanani
sen ajan halusin sulkea lukita kirjoittaa
olisitko tiennyt kuinka paljon sanoja minulle annoit
nyt haluan kertoa ne jokaiselle
kiitos
Jännä teksti, tunnetta täysi. Tarina muuttuisi jos siihen lisäisi vaikka pilkkuja…
isopeikko: Tarina voisi muuttua tosiaan paljonkin pilkkujen myötä. Vaan en nyt tahdo kokeilla, kun se on tarina noin.