MUSKOTTIPÄHKINÄ

Minä mietin kuinka sinä käytät muskottipähkinää

ja mittaan meidän välistä matkaa spaghettipätkissä

mietin kuinka tapasimme arjen kantaessa eteemme

pienet välimatkat ja pesen puhtaaksi omenat ja sitruunatkin

mietin kohtaamistamme toisen astuessa sisään

toisen lähtiessä ulos ja rakastan tässä matkalla

rosmariinia ja enkä voisi olla sanomatta jälleen liikaa

jos tapaamme

Kategoria(t): Ehdottomasti tällä tavalla, Eihän vaan tällä tavalla..., Naiseus, Parisuhde, Pihlajankirpakkaa, Ruoka. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 Responses to MUSKOTTIPÄHKINÄ

  1. Salla sanoo:

    Pieniä ja isoja asioita nämä välimerkit ja pilkut mitkä sinä Raila näytät hallitsevan niin kivasti enkä ymmärrä niistä sen enempää mutta ei se haittaa kun pääasia että kirjoittaja ymmärtää vai tiedostaako kirjoittajakaan aina kaikkea tekemäänsä vai tuleeko kaikki alitajunnasta vai onko joskus ehkä ajatuksin tartuttava tekniikkaan aivan samoin kuin musiikin kanssa tekemisissä ollen eli oman instrumentin kanssa välillä fiilistellään ja välillä keskitytään tekniikkaharjoituksiin unohtaen sen oleellisemman eli tulkinnan ja viestin minkä musiikki haluaa antaa ihmiseltä ihmiselle mutta hauskaa se on tämäkin yrittää pärjätä ilman pilkkuja ja pisteitä mitä sinä omenoittesi sitruunoittesi rosmariinisi ja ennenkaikkea muskottipähkinöittseki kanssa puuhailit tuossa ylempänä ja jotenkin niin hauskasti mittayksikkönä spagettitikut vaikken päässyt kiinni siitä miksei runon puhuja malttaisi pitää sanansa sisällä sen sijaan että tuo ne ulos jos tapaavat eli tuosta jäi pidättyvyyteen liittyviä tuntemuksia leijailemaan itseeni siis tuosta kohtaamisen kuvauksesta mutta joka tapauksessa mielenkiintoista on tutustua runouden tuoksuihin koska luulen että elämäni tulee aromatisoitumaan ja maustumaan vieläkin herkullisemmaksi kun sanojen aistimukset tulevat tutummaksi tässä mielenkiintoisessa sanojen maisemassa

    😉 Kiitti linkistä!

    • Raila sanoo:

      Salla: Voi kiitos ihanasta ja mukavasta kommentistasi! Aina ei kirjoittajakaan tiedosta mistä jokin kielikuva tuli tai mitä se tarkkaan ottaen tarkoittaa. Ja silloin voi tosiaan fiilistellä. Joskus jokin tekniikka antaa enemmän mahdollisuuksia fiilistelyyn. Sanat aromatisoitumaan, hmmm….Taiteen maailma on minustakin värikäs, mausteinen, kuuluva ja hiljainen, kaikkea antoisaa.

  2. Reija sanoo:

    Minä melkein tiedän, mitä oletlukenut kun kirjoitit tämän… ”Elämän lempeät maut?” Minuun se ainakin jätti samankaltaisia jälkiä kirjoittamiseen: kaikessa maistuu, tuoksuu ruoka vai kuinka?

    • Raila sanoo:

      Reija: Oikein arvattu;) Kaikessa maistuu myös viime kesän eräs ruokamuisto…Haikeus

  3. Salla sanoo:

    Ihanaa tutustua runouteen sinun ”välityksellä”. Mulla jäi tästä tekstistä jotenkin hengästynyt olo. Onko se jonkun tyyliseikan tulosta?

    • Raila sanoo:

      Salla: Täällä blogistaniassa on paljon runoilijoita. Pääset katsomaan heidän tekstejään vaikka tämän linkin kautta: http://runoruno.vuodatus.net/
      Hengästynyt olo johtunee siitä, kun kirjoitin runon ilman välimerkkejä. Lukijalle ei jää aikaa pysähtyä. Kiitos kauniista sanoistasi.

  4. isopeikko sanoo:

    Aika ruokaisaa. Tuosta voisi hakea merkityksiä eri ruuille, mutta peikko taitaa nielaista koko jutun ihan sellaisenaan 🙂

    • Raila sanoo:

      isopeikko: Nielaista sellaisenaan, niin pitääkin. Toivottavasti maistui, eikä tule peikolle vatsanpuruja.

Kommentointi on suljettu.