OVET

Olet hiljaa. En haluaisi sinun olevan hiljaa. Tulen itsekin äänettömäksi. Minulla ei ole nyt ääntä, ei sanoja. Hiljaa ovat ikkunat, mutta tiedät että lattia narahtelee. Ovet, saranoiltaan menneet ovet, ovat julmimpia mitä tästä hiljaisuudestani löydän.

Kategoria(t): Aiheeton. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

9 Responses to OVET

  1. Kaari3 sanoo:

    http://wordsbyirma.wordpress.com/2012/04/03/tunnustus-yllatys/
    Noukin sinut yhdeksi tunnustukseni saajaksi. Käypä hakemassa! Hauskaa pääsiäistä!

  2. Perhonen sanoo:

    Heippa Raila!
    Sinulle olisi ”Hyvän mielen haaste” blogissani, jos haluat osallistua. 🙂

  3. isopeikko sanoo:

    Hiljaisuus voi olla mukavaakin. Ainakin jollei sitä ole.

    • Raila sanoo:

      isopeikko: Mukavaa hiljaisuus on sopivassa määrin. Hirveää se on silloin, kun sitä kaipaa eikä sitä ole. Totta puhut, peikko.

  4. kaari3 sanoo:

    Pysähtynyt hetki. Hiljaisuus saa muut äänet korostumaan, kuten lattiannarinat. Kaaos muutamassa täyteenladatussa lauseessa! Tämä on sitä sinun taituruuttasi!

    • Raila sanoo:

      kaari3: Pysähtyneet hetket ovat joskus pelottavia. Joskus ihastuttavia.

  5. Reija sanoo:

    Et onneksi sittenkään ole äänetön … Äänesi on hiljainen, muttei äänetön. Olen siitä iloinen.

Kommentointi on suljettu.