Tule, katso

Tule. Katso kanssani ikkunasta. Näetkö menneen päivän, joka kertoo minusta enemmän kuin päiväkirjani. Näetkö pihlajan, johon kiipesin. En kovin korkealle, sillä olin kovin arka. Lapsena piirsin paperille lintuja. Näetkö ne, sillä joskus minäkin olen lintu.  Mutta vielä linnut istuvat käsivarsillani.

Katso vielä. Huomaatko, piirrän sinulle karttaa. Kartassa ei ole määränpäätä, tiedät vain missä on etelä ja pohjoinen. Sinä osaat ne. Minun lämpimyyteni. Minun kylmyyteni. Olen etelän keltainen ja okra, olen pohjoisen sininen ja harmaa. Minussa ei ole päiväntasaajaa, sillä varjoni heijastavat menneisiin liikaa, valoni ei katso ikkunasta ulos, ellet sinä ole kanssani.

Tule. Maalaa ikkuna sisällesi.

7 thoughts on “Tule, katso

  1. Tämä kuulosti minussa ihan runolta. Kauniilta, soljuvalta..
    OT: oletko tyytyväinen tähän blogin tarjoajaan/onko helppokäyttöinen? Olen ajtellut erottaa käsityöt ja runot eri blogeihin ja yksi vaihtoehto olisi tämä wp.

  2. Olen maalannut ikkunan monta kertaa. Usein olen itse sisäpuolella ovi suljettuna. Katselen lintuja, näen niitä käsivarsillasi, ne ovat lähdössä lentoon. Olet ruokkinut niitä hyvin, ne ovat kauniita ja kertovia kuin sanasi.

    • Uuna: Kauniisti jatkoit kutsuani katsoa ikkunasta. Parhaat ikkunat ovat ne, joita voi moneen kertaan maalata.

Comments are closed.