UUDET AAMUT

Minun majani on puhunut sanani ennen minua. Muistatko kun kerroin, että elin etelästä pohjoiseen, ja kun pohjoisen olin saavuttanut, en halunnut enää itää enkä länttä. Kaipasin kotiini, ehtoolle soittamaan kelloja ja aamulle kastelemaan usvalla. Ja vain sinä tiesit miksi halusin tehdä tämän niin, että kaikki sanani olisivat rikki. En pystyisi enää kertomaan. Ja niin minun ruumiini lakkaisi kantamasta oven torjumia ajatuksiasi ja minä olisin vapaa. Niin vapaa, että uudet aamut halkeaisivat ja minä rakastaisin pilvien vaeltamat illat ainaisessa lohdun kaipuussani.